Beck

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Leipäteksti lähteetön

Beck
Beck esiintymässä vuonna 2006.
Henkilötiedot
Syntynyt	8. heinäkuuta 1970 (ikä 53) Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat
Ammatti	laulaja-lauluntekijä, musiikkituottaja
Muusikko
Laulukielet	englanti
Aktiivisena	1985–
Tyylilajit	vaihtoehtorock, anti-folk
Soittimet	laulu, kitara, rummut, basso, sitar, koskettimet, perkussiot, huuliharppu, beatboxaus
Levy-yhtiöt	DGC Records Interscope Records Geffen Records XL Recordings Bong Load Custom Records Capitol Records
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.beck.com
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Beck Hansen (syntyjään Bek David Campbell, s. 8. heinäkuuta 1970 Los Angeles, Kalifornia), taiteilijanimeltään Beck, on yhdysvaltalainen muusikko, lauluntekijä ja multi-instrumentalisti. Beckin musiikkia kuvaillaan jälkimodernistiseksi, hän yhdistelee aineksia populaarimusiikin eri tyyleistä kuten folkista, hip hopista, countrysta, popista, electronicasta, funkista, psykedeelisestä musiikista ja vaihtoehtorockista. Beck soittaa lähes poikkeuksetta kaikki albumiensa soittimet. Hän soittaa muun muassa kitaraa, rumpuja, bassoa, huuliharppua, koskettimia sekä sitaria.

Ura

Beck tuli tutuksi vuonna 1994 läpimurtosinglellään Loser, joka on kenties hänen tunnetuin kappaleensa. Se julkaistiin hänen varsinaisella esikoisellaan Mellow Gold, joka sisälsi paljon akustisvoittoista musiikkia sekä rockia. Loser-kappaleen ohella muita albumin tärkeitä raitoja ovat muun muassa "Pay No Mind (Snoozer)" ja "Beercan". Monet kriitikot pitivät häntä Loserin vuoksi vain yhden hitin ihmeenä, mutta se muuttui seuraavan Odelay-albumin myötä, joka sisälsi muun muassa hitit "Where's It at", "The New Pollution" ja "Devil's Haircut". Albumilta myös kappaleet "Jack-Ass" ja "Sissyneck" saivat jonkin verran suosiota. Kyseinen julkaisu on Beckin kenties arvostetuin albumi Sea Changen ohella sen monipuolisuuden vuoksi. Julkaisulla oli aiemmalta albumilta tuttua akustista folk/rock-vaikutteista musiikkia, mutta nyt mukana oli myös elektroninen musiikki tietokone-sampleineen. Albumi on Beckin myydyin hänen kotimaassaan (2x platinaa).

Kolmas pitkäsoitto Mutations jatkoi toisen albumin samaa linjaa ottaen kuitenkin vaikutteita tropical-genrestä. Vaikka albumi ei ollut niin suuri kaupallinen menestys kuin esimerkiksi Odelay on, Mutations erittäin arvostettu faniensa keskuudessa^selvennä. Aikaisempien julkaisujen tavoin vuonna 1999 julkaistu Midnite Vultures sai fanien ja kriitikoiden arvostuksen puolelleen, mutta vastaanotto myyntilistoilla ei ollut samankaltainen. Vuonna 2002 julkaistiin albumi Sea Change, joka sisälsi erittäin paljon folk-vaikutteita. Albumia pidetään yhtenä Beckin musikaalisista kohokohdista. Vuoden 2005 Guero nousi Yhdysvaltojen levylistalle sijalle 15, joka on korkein Beckin albumin listasijoitus kotimaassaan. Guero sisälsi yhden hänen suurimmista hiteistään "E-Pro", jonka musiikkivideo sai paljon aikaa musiikkikanavilla. Siitä nousi myös suuri radiohitti. Samana vuonna Guerosta julkaistiin remixalbumi Guerolito.

2006 Beck julkaisi albumin The Information, jonka kansitaide oli kuuntelijan päätettävissä. Albumin kannessa oli vain Beck-logo valkoisella pohjalla. Sisällä oli tarroja, joilla Beck halusi että albumin ostaja voi koristella CD:t täysin itse. Vuonna 2008 julkaistiin erikoisversio Beckin albumista Odelay. Siihen kuului entisten laulujen lisäksi muun muassa remixversioita ja b-puolia.

Beck Suomessa

Beck on esiintynyt Suomessa Flow festivaaleilla.

Palkintoja

Beck on voittanut Brit Awardsin International Male Solo Artist- eli Kansainvälinen miesartisti -palkinnon vuosina 1997, 1999 ja 2000.

Vuonna 2015 Beck voitti Grammy-palkinnon Vuoden paras albumi- ja Paras rock-albumi -sarjoissa, sekä oli ehdolla Paras rock-kappale- ja Paras rock-esitys -sarjoissa.

Taiteentekijänä

Vuonna 1998 Beckillä oli yhteinen taidenäyttely isoisänsä Al Hansenin kanssa.

Yksityiselämä

Beck Hansenilla on norjalaisia sukujuuria. Hänen äitinsä on Bibbe Hansen. Bibbe Hansen oli yksi Andy Warholin newyorkilaiseen taideyhteisö Factoryyn kuuluneista taiteilijoista. Beck Hansenin isoisä Al Hansen tuli tunnetuksi fluxustaiteilijana.^[1] Beckin vaimo oli näyttelijätär Marissa Ribisi, jonka hänellä on kaksi lasta^[2]. Marissa Ribisin veli on näyttelijä Giovanni Ribisi. Beckillä on kaksi sisarusta, Channing Hansen ja Rain Whittaker.

Vuonna 2005 The New York Times -lehdelle annetussa haastattelussa Beck kertoi olevansa skientologian kannattaja.

Diskografia

Studioalbumit

• Stereopathetic Soulmanure (1994)
• One Foot in the Grave (1994)
• Mellow Gold (1994) US 13# platinaa
• Odelay (1996) US 16# 2x platinaa
• Mutations (1998) US 13# kultaa
• Midnite Vultures (1999) US 34# kultaa
• Sea Change (2002) US 8# kultaa
• Guero (2005) US 2# kultaa
• The Information (2006) US 7# kultaa
• Modern Guilt (2008)
• Morning Phase (2014) ^[3]
• Colors (2017)
• Hyperspace (2019)

EP:t

• Beck / Bean - split (1993)
• Stray Blues (B-puolet) (julkaistu ainoastaan Japanissa, 2000)
• Beck (2001) (julkaistu Beckin kotisivulla, 2001)
• Game Boy Variations (2005)

Omakustannealbumit

• Golden Feelings (1993)

Demot

• Banjo Story (1988)
• Beck & Dava (1990)
• We Like Folk...Who Cares...Destroy Us (1991)
• Don't Get Bent Out of Shape (1992)
• Beck & Loser (1992)
• Beck, Like The Beer (1992)
• Fresh Meat + Old Slabs (1993)

Remixalbumit

• Guerolito (2005) kultaa US

Singlet

• MTV Makes Me Wanna Smoke Crack (1993, indiejulkaisu)
• Steve Threw Up (1994, indiejulkaisu)
• Loser (1994)
• Pay No Mind (Snoozer) (1994)
• Beercan (1994)
• It's All in Your Mind (1995, indiejulkaisu)
• Where It's At (1996)
• Devil's Haircut (1996)
• The New Pollution (1997)
• Sissyneck (1997)
• Jack-Ass (1997)
• Dead Weight (1997) A Life Less Ordinary OST
• Tropicalia (1998)
• Cold Brains (1999)
• Nobody's Fault But My Own (1999)
• Sexx Laws (1999)
• Mixed Bizness (2000)
• Nicotine & Gravy (2000)
• E-Pro (2005)
• Girl (2005)
• Hell Yes(2005)
• Nausea (2006)
• Cellphone's Dead (2006)
• Think I'm in Love (2007)
• Timebomb (2007)
• Chemtrails (2008)
• Blue Moon (2014) ^[4]
• Waking Light (2014) ^[5]

Katso myös

• Warholin supertähdet#Lista Warholin supertähdistä
• 'Loser'-kappale

Lähteet

• http://www.artistopia.com/bibbe-hansen/biography (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet

Aiheesta muualla

• Virallinen kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive)

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Norja 2 Espanja 2 Ranska BnF data Saksa Israel Yhdysvallat Japani Tšekki Australia Alankomaat Puola Tieteilijät CiNii Taiteenala Grammy Awards MusicBrainz RKD Artists Henkilöt Deutsche Biographie Trove Muut Europeana IdRef