Kullervo
Tämä artikkeli käsittelee Kalevalan henkilöä. Sanan muista merkityksistä, katso Kullervo (täsmennyssivu).
Kullervo on Kalevalan ja kalevalaisen kansanrunouden henkilö, jonka kohtalo on traaginen. Kullervo on kaunis mies, jolla on koreat, keltaiset hiukset.
Kullervo on Kalevala-eepoksessa Kalervo-nimisen miehen poika. Alkuperäisissä kansanrunoissa hänet kuitenkin usein kerrotaan myös Kalevanpojaksi. Kalevanpojat olivat taruston tuntemia muinaisia jättiläisiä. Lapsena Kullervo onkin väkivahva, eikä häntä saada hengiltä millään. Muusta Kalevalasta poiketen Kullervo-runon alkuperä on Inkerissä, josta sen keräsi ja toimitti Lönnrotille D. E. D. Europaeus.[1]
Kullervon elämä Kalevala-eepoksen mukaan
Kalervo, Kullervon isä, riitaantuu Untamon suvun kanssa. Untamon miehet tulevat lopulta miekkoineen ja surmaavat Kalervon joukot ja koko suvun. Vain piikatyttö jätetään orjaksi Untamolle. Piikatyttö kuitenkin pian synnyttää Kalervon pojan. Poika pannaan töihin mutta osoittautuu niihin kelvottomaksi. Hänet yritetään tappaa, mutta siinä ei onnistuta.
Lopulta Kullervo myydään Ilmariselle. Ilmarinen lähettää Kullervon paimeneen, mutta Ilmarisen ilkeä vaimo, Pohjolan tytär, leipoo Kullervon eväsleipään kiven. Kullervo katkaisee puukkonsa, ainoan isän perintönsä, leivän kiveen ja tästä suuttuneena vannoo kostoa ja manaa karhut ja sudet lehmikarjaan ja tappamaan pahan emännän.
Malta, malta, hiien huora!
Jos itken isoni veistä,
vielä itkenet itseki,
itket lypsylehmiäsi.
(Kullervon kirous)
Kullervo pakenee. Siniviitta eukko kertoo hänelle, että hänen isänsä ja äitinsä ovatkin elossa. Kullervo löytää perheensä, mutta kuulee siskonsa kadonneen. Yrityksistä huolimatta Kullervosta ei ole tälläkään kertaa työmieheksi, mutta hänet lähetetään veron maksuun. Paluumatkalla hänen onnistuu vietellä vastaan tullut neito. Selviää, että neito on hänen kateissa ollut sisarensa. Sisko hyppää koskeen ja hukkuu. Kullervo palaa kotiinsa häpeissään.
Epätoivoinen ja itsetuhoinen Kullervo lähtee sotaretkelle Untamolaan, eikä hänen kohtaloaan sure kuin hänen äitinsä. Sotaretkellään hän saa yksi kerrallaan tiedon perheenjäsentensä kuolemasta. Tuhottuaan Untamon suvun Kullervo palaa tyhjälle kotitilalleen. Hän sanoo miekalleen sen juoneen paljon viatonta verta, ja lupaa sen saavan nyt juoda myös viallista – ja surmaa sillä itsensä.
Kullervon kuolinruno on kuuluisa. Siinä hän puhuu miekalleen kuten Macbeth tikarilleen, mutta toisin kuin Macbethin tikari, Kullervon miekka myös vastaa.
Miekka mietti miehen mielen
Arvasi uron pakinan,
Vastasi sanalla tuolla
"Miks'en söisi mielelläni,
Söisi syylistä lihoa
Viallista verta joisi?
Syön lihoa syyttömänki
Juon verta viattomanki."
Tulkintoja
- Pääartikkeli: Untamo
Kalervon ja Untamon sukujen taistelu on pohjimmiltaan laajalti tunnetun veljessodan myytin paikallinen muunnos. Silti se voi olla myös osittain historiallinen. Kalervon ja Untamon sukujen välisestä selkkausta koskevissa tarinoissa on tulkittu olevan kerrostumia useista todellisista eri ryhmien vastakkainasetteluista, joita on eri aikakausina ollut.
Kullervon vaikutus taiteessa ja kulttuurissa
Kullervo on ollut inspiraation lähteenä useilla säveltäjillä, taidemaalareilla ja kirjailijoilla ympäri maailman.
- Aleksis Kivi on kirjoittanut näytelmän Kullervo (1864)
- Jean Sibelius on säveltänyt teoksen Kullervo (1891)
- J. H. Erkko on kirjoittanut näytelmän Kullervo (1895)
- Akseli Gallen-Kallela on tehnyt maalaukset Kullervon kirous (1899) ja Kullervon sotaanlähtö (1901).
- Väinö Blomstedt on tehnyt temperamaalauksen Episodi Kalevalasta, Kullervo kaivertaa tammen runkoon (1897)
- Armas Launis on säveltänyt oopperan Kullervo (ensi-ilta 1917)
- Michael Moorcockin hahmo Elric Melnibonélainen sisältää monia Kullervolta lainattuja piirteitä
- Pirkko Kurikka on kirjoittanut ja Eero Ojanen säveltänyt musiikkinäytelmän Kullervo (1975)
- Paavo Haavikko on kirjoittanut näytelmän Kullervon tarina (1982)
- Kalervo Palsa on tehnyt maalauksen Kullervo (1984), joka on pastissi Blomstedtin vuoden 1897 maalauksesta.[2]
- Aulis Sallinen on säveltänyt oopperan Kullervo (ensi-ilta 1992)
- Aulis Rintala on kääntänyt Kullervon tarinan eteläpohjalaiselle murteelle teoksessa Kullervo Pohojalaanen (2000)
- J. R. R. Tolkien laati opiskeluaikanaan 1912–1914 keskeneräiseksi jääneen novellin Kullervon tarina, joka julkaistiin vuonna 2015
- kirjassa Silmarillion oleva Túrin Turambarin tarina perustuu pitkälti Kullervon tarinaan. Tarina laajemmin on kirjassa Húrinin lasten tarina.
- Amorphis-yhtye omisti "Eclipse"-levynsä Kullervon tarinalle (perustuu Paavo Haavikon näytelmään) (2006)
- Warframe-videopeli on luonut hahmon nimeltä Kullervo.
Kullervoa esittäviä taideteoksia
-
Kullervo katkoo kapalonsa, C. E. Sjöstrand, 1858 -
Kullervo puhuu miekalleen, C. E. Sjöstrand, 1868 (valettu pronssiin 1932) -
Kullervo kostajana, Akseli Gallen-Kallela, 1893 -
Kullervo paimenessa, S. A. Keinänen, 1896 -
Episodi Kalevalasta (Kullervo kaivertaa tammen runkoon), Väinö Blomstedt, 1897 -
-
Kullervo petokarjoineen, Gallen-Kallela, 1917 -
Katuva Kullervo, Gallen-Kallela, 1918
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kullervo Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
