Tannhäuser (runoilija)
Tannhäuser oli saksalainen minnelaulaja, joka sepitti vuosina 1228–1265 kevyitä tanssilauluja ja aistillisia rakkauslauluja sekä pilkkasi vanhemman laulajapolven naisihailua (naisenpalvontaa).[1]
"Lauselmissaan" (Sprüche) Tannhäuser kuvailee seikkailujentäyteistä ja kevytmielistä kuljeksijaelämäänsä, joka paremmin kuin hänen runonsa on säilyttänyt hänen nimensä jälkimaailmalle, sillä se on jo varhain antanut aihetta kansanlauluihin ja -taruihin, jotka myöhemmin sulautuivat italialaisiin taruihin Venusvuoresta. Näin muodostuneen Tannhäuser-tarun sankari on ritari, joka vietettyään pitkät ajat Venusluolan aistillisissa nautinnoissa saapuu katuvaisena Roomaan ja rukoiltuaan paavilta turhaan synninpäästöä palaa epätoivoisena entiseen oleskelupaikkaansa.[1]
Saksalaiset balladit antavat paavin (Urbanus IV) saada rangaistuksen kovasydämisyydestään: kun kuiva sauva, jonka lehtiin puhkeamista hän on väittänyt yhtä mahdottomaksi kuin Tannhäuserin armahtamista, todella alkaa työntää tuoreita vesoja, tuomitaan paavikin ikuiseen kadotukseen. Tarun pohjalle on Richard Wagner luonut kuuluisan Tannhäuser-oopperansa. johon vielä on yhdistetty taru kilpalaulajaisista Wartburgin linnassa.[1]
Lähteet
- ↑ a b c Tannhäuser, Tietosanakirja. Osa 9, palsta 1212. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1917
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tannhäuser (runoilija) Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||
